Kokemuksia Beikuista?

[bemupimu]

Nyt on sitten iskenyt pahemman luokan venekuume ja täytyisi saada uusi vene.
Kiikarissa olisi joku Bayliner. Ei siis mikään pressuhässäkkä vaan katollinen ja yläohjaamollinen, kuinkas muutenkaan.
Onko jollain mitään kokemusta esim. Bayliner 2850 Contessa Flibridgestä?
Tai ylipäätään tuon tyyppisestä veneestä; miten kulkee allokossa, kulutus ym.

[tomski]

Se riippuu niin monesta tekijästä. Ilmeisesti kyseessä on joku 80-luvun vene? Kulutus on niin kovin riippuvainen koneista, minkä tehoiset, onko bensa vai diesel?
Periaatteessa Beikuissa ei ole mitään vikaa, onhan se yksi maailman suurimmista veneen valmistajista, vai onkohan peräti suurin?
Mutta Beikku ei todellakaan ole mikään Sunseeker Tai Princess-luokan laatuvene, se pitää muistaa.
Ihan hyviä, tuonikäisiä voi olla monenkuntoisia, luukkuja(vuotavat), lukkoja(eivät toimi) ja ovia(kolisevat ajossa) on Beikuissa moitittu, mutta kätevä omistaja fiksaa sellaiset melko helposti ja edullisesti.
Pahat kielet kutsuvat Baylinereita Byyliitereiksi.
Beikku on vähän kuin automaailman Sitikka, halpa ostaa, paljon ominaisuuksia, kestävyys kohtalainen. Pitää muistaa että Beikku on sitten myydessäkin halpa vene, ja myyntiä rajoittaa tuo "halpisveneen" maine.
Kone/et ja yleiskunto vaikuttavat hintaan paljon.
Veneissä hyvässä kunnossa olevasta vanhasta kannattaa mielestäni maksaa enemmän kuin uudemmasta, mutta huonokuntoisesta. Tarkoitan että veneissä ei pidä sokeasti tuijottaa vain vuosimalliin.

Tuollainen "Sedan Bridge" luokan vene on käyttöominaisuuksiltaan, huvikäyttöön, melko järkevä.

[tuomas]

Jossain viimevuoden Kippari-lehdessä oli "Käytetyn koeajossa" tuontyylinen Beilaineri. Kirjastoon siis mars, ellei jo kotihyllystä löydy.
Baylinerit ovat hyviä aallokossa hyvän pohjansa ja massansa ansiosta. Kulutus voi olla aika hirveää bensakoneella.

[bemupimu]

Varmastikin 80-luvun veneistä puhutaan.
Diesel pitäisi olla ja tehot min.200 että sen kanssa pääsee liikkeelle.
Ruotsissa näkyy olevan hieman edullisemmat hinnat kuin täällä Suomessa ja on enemmän vaihtoehtojakin.

Pohjaratkaisut ovat näissä 2850 botskeissa todella kätevät. Pidän eritoten siitä, että pentteri ei ole heti kun tullaan sisälle ja tila on hieman alempanakin kuin oleskelutila.

Epäilinkin, että ovat vakaita aallokossa koska ovat melkein järjestään olleet painoltaan 3000 luokkaa.
Toisaalta olen kuullut, että nuo ameriikan vehkeet voivat olla kovinkin keikkuvia.

Kiitti vinkistä Tuomas, kaivan tuon Kipparin esiin

[tomski]

Toisaalta olen kuullut, että nuo ameriikan vehkeet voivat olla kovinkin keikkuvia.

Kuka moista väittää, ei tiedä jenkkiveneistä hölkäsen pöläystäkään. Yläohjaamoveneet kyllä ovat aina hieman herkempiä kallistelemaan, korkeammalla sijaitsevan painopisteensä takia. Valmistusmaasta riippumatta.
Baylinerin flybridge-mallit ovat ymmärtääkseni silti luokassaan melko ongelmattomia, tasapainon suhteen.
Ruotsissa noita on useita, ja ovat yleensä kunnoltaan suomalaisia veneit'ä huomattavasti paremmassa kunnossa.
Ruotsalaisilla on(yleensä) rahaa huoltaa,varustaa ja säilyttää veneensä suomalaisia paremmin.

[bemupimu]

Taisin lukea netistä tuosta keikkuvuudesta, en muista.

Tuo Kippari-lehden kirjoitus löytyi netistä ja itseasiassa kävimme juuri viime viikonloppuna katsomassa tuota 2556 mallia.
Kyseinen malli ei vakuuttanut meitä, siksi katsommekin nyt 2850 tai 2858 malleja.
Minusta tuossa 2556:ssa tiloja ei oltu kyllä käytetty ihan viisaasti. Näin naisen näkökulmasta katsottuna siinä ei esimerkiksi ollut juurikaan komerotilaa ja meidän kokoisessa perheessä, jossa on vain kaksi aikuista ihmistä, se pistopunkka oli ihan turha.

Luulenpa, että meille tulee veneenhakureissu Ruotsiin. Ei sieltä nyt ole mikään mahdoton matka vaikka ajaisi se vettä myöten tänne.

[tomski]

Jos on valmis pudottamaan nopeudesta, löytyy tilavia venemalleja ns: Hollantilaistyylisistä veneistä paljon. Positiivisena puolena niissä on, maltillisen polttoaineen kulutuksen ja isojen sisätilojen lisäksi, yleensä teräsrunko.
Pistopunkat ovat käteviä vaikka tavaran säilytykseen, jos niille ei muuta tarvetta ole.

[bemupimu]

Nälkä kasvaa näköjään syödessä. Nyt on kiikarissa 3255 tai 3555. On kyllä niin makeen näköisiä botskeja pohjaratkaisuiltaan, ainakin kuvissa.
Pitäisi nyt vain päästä näkemään ihan livenä. Kuvat kun tahtovat joskus vähän vääristää kokonaisuutta.
Yksi täällä Suomessa näkyisi olevan myynnissä. Katsotaan nyt lähdemmekö ristiretkelle.

[tuomas]

Ootteko te voittanut lotossa??

[tomski]

Nyt on kiikarissa 3255 tai 3555.

Kulutus ja ylläpitokulut nousevat sitten merkittävästi enemmän.
Merilokin omistaja taputtaa käsiään jos hankit 3555:sen tuplabensakoneilla.

[opaste]

Nyt on kiikarissa 3255 tai 3555.

Kulutus ja ylläpitokulut nousevat sitten merkittävästi enemmän.
Merilokin omistaja taputtaa käsiään jos hankit 3555:sen tuplabensakoneilla.

Mitä väliä sillä on, rahaa se vaan on.

[bemupimu]

Nyt on kiikarissa 3255 tai 3555.

Kulutus ja ylläpitokulut nousevat sitten merkittävästi enemmän.
Merilokin omistaja taputtaa käsiään jos hankit 3555:sen tuplabensakoneilla.

Totta puhut. Dieselit vaan on niin pahuksen kalliita.

[Rickenbacker]

Vanhaan jenkkiveneeseen kannattaa varautua tekemään sähköt uusiksi, oikeastaan pätee myös eurooppalaisiin veneisiin, ja tarkemmin ajatellen lähes missä tahansa sarjavalmisteisessa veneessä sähköt ovat yksi heikoista lenkeistä, varsinkin jos veneeseen on lisäilty sähkökäyttöisiä varusteita...

Harvassa jenkkipaatissa on vakiovarusteena kölirauta, se välttämättömyys näillä vesillä... eräs lasikuitufirma ulvilassa korjaili aikanaan 90-luvulla paljonkin puhkiajettuja veneitä ja asenteli niihin kölirautoja...

[Vääräkoski]

Vanhaan jenkkiveneeseen kannattaa varautua tekemään sähköt uusiksi, oikeastaan pätee myös eurooppalaisiin veneisiin, ja tarkemmin ajatellen lähes missä tahansa sarjavalmisteisessa veneessä sähköt ovat yksi heikoista lenkeistä, varsinkin jos veneeseen on lisäilty sähkökäyttöisiä varusteita...

Minäkin alkavana veneilijänä imen ahnaasti konkareiden tiedonjyviä.

Noista sähköistä; miten ihmeessä siihen virtapiiriin saadaan maata? Ymmärrä kyllä, että matalassa se onnistunee kohtuullisen pituisella maajohdolla mutta entäpä syvissä vesissä?

[Rickenbacker]

Vanhaan jenkkiveneeseen kannattaa varautua tekemään sähköt uusiksi, oikeastaan pätee myös eurooppalaisiin veneisiin, ja tarkemmin ajatellen lähes missä tahansa sarjavalmisteisessa veneessä sähköt ovat yksi heikoista lenkeistä, varsinkin jos veneeseen on lisäilty sähkökäyttöisiä varusteita...

Minäkin alkavana veneilijänä imen ahnaasti konkareiden tiedonjyviä.

Noista sähköistä; miten ihmeessä siihen virtapiiriin saadaan maata? Ymmärrä kyllä, että matalassa se onnistunee kohtuullisen pituisella maajohdolla mutta entäpä syvissä vesissä?

Veneen oma tasavirtasähköjärjestelmä, yleensä 12V tai 24V, "maatetaan" veteen sinkki- tai alumiiniseosanodin kautta. Ko. tapauksessa maattamisella ei ole merkitystä virtapiirin normaaliin toimintaan, vaan sillä suojellaan veneen vedenalaisia korroosiolle alttiita osia, esim. potkuri. Joissain tilanteissa maattamisella saadetaan suojata veneen sähkölaitteita (esim. salamaniskun sattuessa).
Ns. maasähköjärjestelmä maatetaan syöttökaapelin maadoitusjohtimen kautta rannan virtalähteeseen. Joissain tapauksissa, esim teräsrunkoisissa aluksissa voidaan toteuttaa ns. "kelluva" maasähköjärjestelmä erotusmuuntajan avulla. Tosin nykyään vikavirtasuojan yleistyminen on korvannut erotusmuuntajan käytön lähes täysin.

[Vääräkoski]

Ns. maasähköjärjestelmä maatetaan syöttökaapelin maadoitusjohtimen kautta rannan virtalähteeseen.

Kuulostaa vähän monimutkaiselta mutta esimerkiksi losseissahan tuo toimii varmasti hyvin, vaijeria pitkin.

Entäpä jos ottais sitä maata mukaan? Miten paljon sitä pitäisi olla ja minkälaista? Pieneen veneeseen ei tietty voi ottaa kovin paljon.

[tuohitorvi]

Ns. maasähköjärjestelmä maatetaan syöttökaapelin maadoitusjohtimen kautta rannan virtalähteeseen.

Kuulostaa vähän monimutkaiselta mutta esimerkiksi losseissahan tuo toimii varmasti hyvin, vaijeria pitkin.

Entäpä jos ottais sitä maata mukaan? Miten paljon sitä pitäisi olla ja minkälaista? Pieneen veneeseen ei tietty voi ottaa kovin paljon.

Pienessä veneessä riittää jos isäntä tai emäntä (ei molempien) osaa maata.
Mutta jos ei ole hanskassa niin selkärepullinen on hyvä. Sen tulee olla selässä sitten yötä päivää , uidessakin(mielummin).

[tuomas]

Alumiiniveneissä on syytä olla huolellinen ettei runkoon vuoda sähköä, tulee muuten korroosiota.
OT:Pienveneilijänä minulla on aina pulpetin sisällä pieni kukkapurkki täynnä Vähärauman hiekkamaata. Olo on turvallisempi kun on aina maata näkyvissä.

[lounaistuuletar]

Pienveneilijänä minulla on aina pulpetin sisällä pieni kukkapurkki täynnä Vähärauman hiekkamaata. Olo on turvallisempi kun on aina maata näkyvissä.

Sen takia mullakin on aina vesilasi vieressä, että tuntuu kuin olisi vettä lähellä.

[tomski]

Millaisiahan ovat Bemupimun kokemukset Beikusta nyt yhden kesän perusteella?

[tuomas]

Millaisiahan ovat Bemupimun kokemukset Beikusta nyt yhden kesän perusteella?

Niinpä. Vene kuitenkin nähtiin liikehtimässä pitkin Poria, jatseilla oli jokirannassakin. Eikös he sillä pidemmänkin reissun tehneet?

[bemupimu]

Vene on kuin unelma, pois ei vaihtaisi ihan heti.
Bensankulutus oli tietty aika roisia, mutta senhän me jo tiedettiin etukäteen. Elämä on
Pressu joudutaan uusimaan talven aikana. Se oli aika reikäinen eli vesi änkesi sateella sisään.
Mies on nyt tien päällä, joten en pääse tarkistamaan, mutta mulle ei nyt tule mieleen mitään negatiivista tai mitä oltaisiin jouduttu fiksaamaan.
Noh, yhdet potkurit jouduttiin ostamaan kun tietenkin täällä kotimaisemissa piti kolauttaa se kiveen silloin kun vesi oli alkukesästä aika matalalla.

Muutamaan aika kovaan merenkäyntiinkin jouduttiin reissun aikana tuolla Turun puolessa ja kyllä se komiasti kynti.
Vähän kyllä meikälästä pelotti takaisin tullessa tuossa Rihtniemen nokalla kun ankannokka sukelsi mereen niin syvään, mutta oli kuulemma kuitenkin hyvä ohjata. Se on kyllä tuo Rauman ohitus meillä aina yhtä rankka ja tuulinen kokemus. Liekö siinä liian matalaa vai syvää, mutta aallokko on ainakin paljon kovempaa verrattuna sitten tuolla Turun ja Ahvenamaan puolessa. Mistä mahtaneekaan sitten johtua??

Koko kesän aikana ei tullut kuin yksi takapakki, mutta sekin onneksi lomareissun loppumetreillä, nimittäin ajettiin keskellä reittiä
johonkin??? ilmeisesti köyteen ja toisen moottorin joku laakeri??? tai jokin vaurioitui.
Oltiin tulossa juuri Kihdille menossa Lappoon ja siinä reittisuunnitelma sitten muuttui.
Linkutimme yhdellä moottorilla Iniöön ja sieltä Uuteenkaupunkiin, jossa vene nostettiin ylös ja kunnostettiin.
Onneksi meni vakuutuksen piikkiin, joten rahallinen kustannus jäi aika minimiin.

Eli toisin sanoen hankinta ei ole kaduttanut. Tämä Bayliner on ihan selvästi meidän juttu
Tuo bensankulutuskin on vähän sellainen asia, että kuka mistäkin tykkää ja mistä haluaa maksaa.
JF Marin Malmössä saa meiltä kyllä myös täydet kympit ostamistilanteessa ja auttamisessa, että saatiin vene tänne Räpsöön maisemiin.
Vaikka kielimuuri välillä meinasi tehdä kepposia, niin molempien ei niin täydellisillä englannintaidoilla ja huumorilla selvittiin hyvin.

Kyllä nuo venhot vaan jostain syystä ovat edullisempia tuolla lahden toisella puolella, että vaikka me mentiin kerran lahden yli laivalla ja kerran lentokoneella Tukholmasta Malmöseen, niin siltikin vene tuli edullisemmaksi kuin jos olisimme hankkineet sen täältä Suomesta.