punasia amuttiin vähällä-raumalla

Porin historiaa käsittelevä keskustelualue.

Valvojat: jhvisto, Botti1, Valvojat

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja rannan asukas päivämäärä Ti Elo 06, 2013 05:04

hawk kirjoitti: Katsotko siis että vuoden -18 sotaisista tapahtumista on vieläkin kulunut liian vähän aikaa että aikakauteen liitettäviä nykyisiä "totuuksia" voitaisiin arvioida kriittisesti ja historiaa vaalia neutraalimmin? Lopulta, olemme kaikki syyntakeettomia aikaisempien sukupolvien tekemisiin, onhan täysin sattumaa kenen lapsena sitä tänne syntyy, eikä "sukurasitteiden" kannata antaa liikaa omia ajatuksia ohjailla. Mielestäni. Yleisesti ottaen, sodat eivät ole inhimillisesti ajatellen kunniakkaita, eikä sodissa tehdä kunniakkaita tekoja. Riittää kun sotia "vaalitaan" tutkimusta tekemällä ja historiatietoa kartuttamalla.


Itsenäisen Suomen historia on todellakin liian lyhyt aikajana. jotta sen alkuaikojen tragediaa pystyttäisiin käsittelemään vielä tänäänkään neutraalisti. Edelleen joukossamme kulkee ihmisiä, joiden lähisukulaisia, tosin jo kuolleita, on joutunut kokemaan sodan vääryyksiä. Katkeruus ei anna historiantutkimukselle mitään positiivista.
RA
Käyttäjän avatar
rannan asukas
Special Galaktinen Kunniajäsen
Special Galaktinen Kunniajäsen
 
Viestit: 5343
Liittynyt: To Kesä 16, 2005 06:57
Paikkakunta: Porin rannikko

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja hawk päivämäärä Ke Elo 14, 2013 22:43

rannan asukas kirjoitti:Itsenäisen Suomen historia on todellakin liian lyhyt aikajana. jotta sen alkuaikojen tragediaa pystyttäisiin käsittelemään vielä tänäänkään neutraalisti. Edelleen joukossamme kulkee ihmisiä, joiden lähisukulaisia, tosin jo kuolleita, on joutunut kokemaan sodan vääryyksiä. Katkeruus ei anna historiantutkimukselle mitään positiivista.
Ehkä olemme siinä määrin eri ikäluokkaa että uskaltaisin olla optimistisempi asian suhteen. Katkeruus ei ole kovin hedelmällistä, toisaalta, erilaisten kokemusten tasapuolisella käsittelyllä varmasti saavutettaisiin totuudenmukaisempi käsitys tapahtumista kuin mitä ns. perinteinen virallinen tulkinta "sankaritaruineen" on kyennyt tarjoamaan.

Rohkenen olettaa, että mikään 1900-luvun sotiin liittyvä kiiltokuvamainen myytti ei ole totuudenmukainen kuvaus tapahtuneista asioista. Suurimmilta osin noiden myyttien syntyyn liittyy poliittista tarkoitushakuuisuutta, joiden lähempi tarkastelu osoittaa myytit harhaisiksi tai kokonaan falskeiksi. Vrt. esim. vapaussota, erillissota / aseveljeys, torjuntavoitto ym. meille kovin tutut käsitteet.
Käyttäjän avatar
hawk
Universaalinen
Universaalinen
 
Viestit: 978
Liittynyt: La Marras 26, 2005 15:41
Paikkakunta: Pori

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Good Monkey päivämäärä Ma Maalis 10, 2014 04:44

Tämä onkin mielenkiintoinen aihe. Tässä ketjussa jo mainitun Lyseon joukkosurman lisäksi toinen tunnettu tapaus on Raatihuoneella tapahtunut toimittaja Jussi Rainion murha. Hänen hautansa on Käppärän hautausmaalla, mutta en ole sitä valitettavasti löytänyt. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Rainio (kuva Antti Suominen)

Mielenkiintoiseksi asia muuttuu, kun katsoo Suomen sotasurmat projektista Porissa kuolleita. Silloisen Porin alueella ei käyty taisteluja, mutta kuitenkin Pori + Porin maalaiskunta on merkitty kuolinpaikaksi yhteensä 79 henkilölle. Tuosta kun vähennetään Lyseon ammutut + Rainio, niin jäljelle jää 67. Heistä 7 on valkoisia, yhden osapuoleksi on merkitty tuntematon ja punaisia näin ollen 59.

Punaiset vetätytyivät Porista 12.-13. huhtikuuta ja siinä yhteydessä ovat ilmeisesti surmanneet konepajanjohtaja A. Sundqvistin, konttoristi A.K. Sundqvistin ja sahanhoitaja A. Lindholmin. Heidän kuolinpäivänsä on 13.4. ja kuolinsyy "murhattu" (mielenkiintoinen juttu, että tapetut valkoiset on "murhattuja", mutta punaisista ei samaa termiä käytetä). Päivää aikaisemmin on tapettu Niilo Toivonen, jonka ammatti on niinkin erikoinen kuin "tuulimoottoripumppujen asentaja". Näiden neljän lisäksi jo 10.3. on murhattu konttoristi S. Grandell.

Punaiset lähti kaupungista kimpsuineen ja kampsuineen kohti itää, mukana oli yleensä myös perhe. Nämä pakolaiset päätyivät sitten suurimmaksi osaksi paria viikkoa myöhemmin Hämeenlinnan ja Lahden välille saksalaisten saartorenkaaseen ja sieltä kuuluisalle "Fellmanin pellolle", jota Suomen ensimmäiseksi keskitysleiriksikin on kutsuttu. Poriin jääneistä punaisista teloitettiin 14.4.-16.4. välisenä aikana 10. Tämän lisäksi punaisia ammuttiin satunnaisesti aina toukokuun loppuun asti. Myöhemmin löytyy useita, joiden kuolinsyyksi on merkitty "kuollut vankileiriltä vapauduttuaan". Tämä tarkoittaa jotain leirillä saatua tautia tai aliravitsemuksen heikentämää yleiskuntoa. Vankileireillä puolestaan kuoli sotasurmatiedoston mukaan kaikkiaan 285 porilaista.

Porissa teloitetuista punaisista voisi nostaa esiin muutaman nimen. 15.4. ammuttiin etsivä poliisikonstaapeli K. E. Granström. Tämä on todella harvinaista, että poliisi oli punaisten puolella. Hänestä olisi mielenkiintoista tietää lisää. 20.4. on teloitettu miliisi Uuno Oras. Onko tämä sitten kuulunut johonkin punaisten poliisivoimiin? Vihtori ja Juho Taimi on ammuttu 12.5. Ilmeisesti kyseessä on olleet isä ja poika, koska olivat 26 ja 46 -vuotiaita. Erikoinen nimi on myös 17.9. kuollut vankileiriltä vapautunut kapellimestari Emil Hällström. Taiteilijat ja kulttuuripersoonathan yleensä oli valkoisten puolella.

Porissa toimi myöskin valkoisten ylläpitämä vankileiri. Kysessä oli ns. etappileiri, josta vangit siirrettiin myöhemmin varsinaisille leireille. Tästä ei minulla ole muuta tietoa, kuin Jussi Paavolaisen Vankileirit Suomessa 1918 -kirjasta löytyvä mainita, että Porin leirillä oli n. 700 vankia, joista kuoli kolme. Yhteensähän noita vankileirejä oli etappileirit mukaan lukien reilu 60, joissa kuoli n. 13 000 punaista.

Porissa oli jonkinlainen välikohtaus myös vuotta ennen sisälissotaa helmikuun vallankumouksen yhteydessä. 18.3.1917 on kuollut neljä Venäjän armeijan sotilasta. Jevgeni Karlovitš Kyrenius on komendantti, jonka kuolinsyy on "murhattu". Samana päivänä on kuollut myös Rozenfelt-niminen upseeri, jonka titteli on pataljoonan komentaja ja kuolinsyy itsemurha. Lisäksi löytyy kaksi tuntematonta aliupseeria, joiden kuolinsyy on pelkästään "saanut surmansa". Tämäkin tapauksen taustoista olisi hieno tietää jotakin.

Kuva
Käyttäjän avatar
Good Monkey
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 322
Liittynyt: Ti Loka 05, 2010 15:45

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja japeri päivämäärä Ti Maalis 11, 2014 00:13

Porilainen kirjoitti 15.6 2008 Lapin kansan sivuilla: Vuoden 1918 Suomessa olleista keskitysleireistä Tammisaaren vankila oli vankien kohtelussa tuhoisin. Siellä kuoli muutaman kesäkuukauden aikana yli 3000 punaiseksi luokiteltua vankia. Vangit kuolivat nälkään, aliravitsemisesta johtuviin tauteihin ja teloituksiin. Joka kolmas vanki menetti henkensä.
Leirissä oli paljon yhtymäkohtia vuoden Puolan Auschwitzin leirin kanssa. Leireillä vankien kohtelu oli samankaltaista, kuolleina heidät haudattiin nimettöminä joukkohautaan. Vasta vuonna 1951 joukkohauta sai muistomerkkinsä ja muitolaatat, joissa on sinne haudattujen ihmisten nimet.

Valkolahtarit syyllistyivät tuolloin saksalaisten avulla raakaan kansanmurhaan lahtarikenraalinsa johdolla. Tämä kansanmurha on vielä kokonaan selvittämättä. Syylliset on kaivettava esiin ja tuomittava vielä jälkikäteen. Murha ei rikoksena vanhene koskaan
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
Käyttäjän avatar
japeri
Galaktinen Vapaajäsen
Galaktinen Vapaajäsen
 
Viestit: 10972
Liittynyt: Su Elo 01, 2010 23:48
Paikkakunta: Kyläsaaren synkät perämettät.

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Hamon päivämäärä Ke Maalis 12, 2014 13:31

Good Monkey kirjoitti:Tämä onkin mielenkiintoinen aihe. Tässä ketjussa jo mainitun Lyseon joukkosurman lisäksi toinen tunnettu tapaus on Raatihuoneella tapahtunut toimittaja Jussi Rainion murha. Hänen hautansa on Käppärän hautausmaalla, mutta en ole sitä valitettavasti löytänyt. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Rainio (kuva Antti Suominen)

Rainion hauta on lähellä Maantiekatua. Kun menee kukkakioskin sisäänkäynnistä hautausmaalle, kääntyy vasemmalle ja seuraa lähimpänä Maantiekatua kulkevaa käytävää (nurmikäytävä, ei sorakäytävä), löytää Rainion haudan. Häntä vastapäätä on Fredrik Laaksosen perhehauta. Laaksonen oli yksi 15.4.1918 Vähäraumalla surmatuista.

Mielenkiintoiseksi asia muuttuu, kun katsoo Suomen sotasurmat projektista Porissa kuolleita. Silloisen Porin alueella ei käyty taisteluja, mutta kuitenkin Pori + Porin maalaiskunta on merkitty kuolinpaikaksi yhteensä 79 henkilölle. Tuosta kun vähennetään Lyseon ammutut + Rainio, niin jäljelle jää 67. Heistä 7 on valkoisia, yhden osapuoleksi on merkitty tuntematon ja punaisia näin ollen 59.

Tuo listaus on pahasti puutteellinen, koska järjestelmä tuntee ainoastaan ne, jotka on merkitty Porissa kuolleiksi. Todellisuudessa Porissa kuolleiden määrä on tuntuvasti isompi, sillä pelkästään hautausmaalla ammuttiin huhtikuun lopussa 28 vieraspaikkakuntalaista vankia. Muuten tuo listaus sisältää myös ne, jotka kuolivat piakkoin vapautumisensa jälkeen.
Taistelua käytiin mm. Ruosniemessä 13.4.1918 vastaisena yönä.

Päivää aikaisemmin on tapettu Niilo Toivonen, jonka ammatti on niinkin erikoinen kuin "tuulimoottoripumppujen asentaja".
Niilo Toivonen oli Saksan jääkäreitä ja hänet murhattiin ennen punaisten poistumista. Hänen hautapaikkaansa ei tiedetä, mutta käsittääkseni Väinö Valveen aloitteesta Toivosen nimi kaiverrettiin kirkkopuiston sankarihautapatsaaseen.

Näiden neljän lisäksi jo 10.3. on murhattu konttoristi S. Grandell.

Grandell oli yksi niistä 16:sta Koliahteella murhatusta. Jostain syystä hänet on merkitty kuolleeksi Porissa ja muut Koliahteen uhrit on kirjattu kuolleiksi Noormarkussa. Ahlström yhtiö kustansi näille uhreille hautapaadet, joita löytyy ainakin Käppärästä, Noormarkusta sekä Helsingin Hietaniemestä.

Poriin jääneistä punaisista teloitettiin 14.4.-16.4. välisenä aikana 10.

Minulla on hallussani eräs vanha lehtileike, joka pohjautuu kyseisen episodin uhrin lesken tekemään tutkintapyyntöön/valituskirjelmään. Sen mukaan 15.4. Vähäraumalla surmattiin 11. Lisäksi väitetään surmatun 4 miestä lisää heti seuraavana päivänä.
Hamon
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 467
Liittynyt: La Touko 02, 2009 11:26

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja japeri päivämäärä Ke Maalis 12, 2014 21:39

Mää ole käyny Koliahtee Taistelu muistomerkil kunnijoittamas kummanki puale vakaumust, olivatha he kaikki Suamalaisii. Tämmöst luakkaerohölmöilyy ei saa ennää koskaa tapahtuu, et aattee takkii Tapetaa Veli, sukulaine, naapuri. Maaomistaja, Kaikki Suamalaisii tasapualisesti! maaomistaja/Patruuna, tehtaallaki, anto leivä, Vaikkaki vaa piäne kiivu ja Wilssoni pintaa siihe pääl, mut anto kumminki ja kato pääpääl. Kaippa nua tapahtunneet oltas "Ehkä" voitu selvittää muutenki ilma ruumiit....Tiär sit?
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
Käyttäjän avatar
japeri
Galaktinen Vapaajäsen
Galaktinen Vapaajäsen
 
Viestit: 10972
Liittynyt: Su Elo 01, 2010 23:48
Paikkakunta: Kyläsaaren synkät perämettät.

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Good Monkey päivämäärä Ke Maalis 12, 2014 23:04

Hamon kirjoitti:Rainion hauta on lähellä Maantiekatua. Kun menee kukkakioskin sisäänkäynnistä hautausmaalle, kääntyy vasemmalle ja seuraa lähimpänä Maantiekatua kulkevaa käytävää (nurmikäytävä, ei sorakäytävä), löytää Rainion haudan. Häntä vastapäätä on Fredrik Laaksosen perhehauta. Laaksonen oli yksi 15.4.1918 Vähäraumalla surmatuista.

Paljon kiitoksia tästä ja muustakin lisäinformaatiosta.

Hamon kirjoitti:Grandell oli yksi niistä 16:sta Koliahteella murhatusta. Jostain syystä hänet on merkitty kuolleeksi Porissa ja muut Koliahteen uhrit on kirjattu kuolleiksi Noormarkussa. Ahlström yhtiö kustansi näille uhreille hautapaadet, joita löytyy ainakin Käppärästä, Noormarkusta sekä Helsingin Hietaniemestä.

Tällaisen yhden hautapaaden tapasin Käppärässä kaatuneena jokunen vuosi sitten. Piti laittamani sähköpostia Ahlströmille, että käyvät nostamassa, kun seurakunta ei sellaista kai tee. Tietysti unohdin sitten tämän ja viime kesänä en kiveä enää löytänyt.
Käyttäjän avatar
Good Monkey
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 322
Liittynyt: Ti Loka 05, 2010 15:45

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja japeri päivämäärä Ke Maalis 12, 2014 23:22

Siin meinas käyr taik kävi sillail ko meil neinas, et Äitini serkku meinas myyr isovanhempijes haura Kauvatsa seurakunnal ahnuttas ko he veivät jo sillo Äitini isovanhempije talo Mukamas lehmä velloist ja se viäjä oli Ruajukauppijas K.W Wahlroos Porist. Saakeli. Häne tyttäres telefoneeras mul et myyräänkö. Mää sanoi et Per....kele . Antaa vainaitte ol hauroissas rauhas. Kyl mää hoira haura! Tua Kalle Väinö muiljja oli minu mummuni sisko, et sillee. Siin oli Ulvila Spinkkilää ja Trumetaarii kans Kallepualelt jollailail mukan (Sukkuu), Mää vastaa puhheistani. Ei niit sukulaishaaraa pitäs ennää ol elos ja terveen oikee mittää! Mää hoira isoäitini Äidi ja isä hauda nii kauva ko mää jaksa. Tää K.W Vaalruusi tytär testamenttas 1, 5 miljoonaa Rahhaa tiäteel ja taiteel, mut oiks tarttenu muutama satase siit haurastaki, voi Hevletti! Eiks ihmist olekki. Niimuute tää Kenkäkauppijas rikastu Köyhije suutarije rahoil, ko myänsi luattoo anturanahhaa verra ja jossei määräpäivän rahhaa näkyny ni hän otti verstaa ja kaike ommaisuure kenkäsuutareilt ittelles. Että sikäli.
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
Käyttäjän avatar
japeri
Galaktinen Vapaajäsen
Galaktinen Vapaajäsen
 
Viestit: 10972
Liittynyt: Su Elo 01, 2010 23:48
Paikkakunta: Kyläsaaren synkät perämettät.

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja japeri päivämäärä To Maalis 13, 2014 00:53

Marskin päiväkMarskin päiväkäsky 25.2.1918

Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:

Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.

Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.

Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.

Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.

Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.

Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.

Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.

Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.

Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.

Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.

Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.

Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.

Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.

Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.

Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.

Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.

Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.

Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.

G. Mannerheim.
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
Käyttäjän avatar
japeri
Galaktinen Vapaajäsen
Galaktinen Vapaajäsen
 
Viestit: 10972
Liittynyt: Su Elo 01, 2010 23:48
Paikkakunta: Kyläsaaren synkät perämettät.

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Hamon päivämäärä To Maalis 13, 2014 10:16

Good Monkey kirjoitti:Paljon kiitoksia tästä ja muustakin lisäinformaatiosta.

Ollos hyvä.
Mainitaan vielä, että lisäksi Vähäraumalla surmattiin 15.4.1918 Frans Brännfors.
Jos kävelee edelleen kukkakioskin sisäänkäynnistä kohti vanhaa kappelia, ohittaa sen ja jatkaa suoraan noin 100m. on oikealla punagraniittinen hautakivi. Kyseessä on Brännforsien perhehauta ja Fransin kohdalla lukee "haudattu toverihautaan".
Ja tuo toverihautahan löytyy läheltä mausoleumia. Sorakäytävän suuntaisesti kulkee kuusirivistö, jonka keskellä seisoo koruton ja punagraniittinen Toverihauta-paasi. Kyseisellä paikallahan suoritettiin tuo huhtikuun lopun joukkoteloitus.

japeri kirjoitti:Mää ole käyny Koliahtee Taistelu muistomerkil kunnijoittamas kummanki puale vakaumust, olivatha he kaikki Suamalaisii.

Tarkennetaan sen verran, että Koliahteelta löytyy joukkosurman muistomerkki. Taistelupaikkamuistomerkkejä (Valkoisen puolen pystyttämiä) löytyy Harjakankaalta (Patsaskuja), Pomarkusta (Riuttantie) sekä Anttoorasta (Anttoorantien-Pohjakarintien risteyksestä hieman matkaa eteenpäin tien oikealla puolella. Keltaisen huoltorakennuksen vieressä.) Anttooran lomakylästä löytyy edelleen kyseisen episodin nähnyt kivinavetta, jonka omistuksesta miteltiin. Taistelussa oli ainakin Nakkilan ja Merikarvian punakaartilaisia sekä Porin Rykmentin joukkoja.
Hamon
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 467
Liittynyt: La Touko 02, 2009 11:26

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Good Monkey päivämäärä Pe Maalis 14, 2014 00:29

Hamon kirjoitti: Ja tuo toverihautahan löytyy läheltä mausoleumia. Sorakäytävän suuntaisesti kulkee kuusirivistö, jonka keskellä seisoo koruton ja punagraniittinen Toverihauta-paasi. Kyseisellä paikallahan suoritettiin tuo huhtikuun lopun joukkoteloitus.

Tätäkään en ole onnistunut paikallistamaan. Sen sijaan olen kyllä löytänyt ABC:n puoleisesta päädystä vankileireillä kuolleiden muistomerkin. (kuten myös samalla suunnalla olevan Rosenlewin pommituksen joukkohaudan, mutta se onkin ihan eri juttu..)
Käyttäjän avatar
Good Monkey
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 322
Liittynyt: Ti Loka 05, 2010 15:45

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja japeri päivämäärä Pe Maalis 14, 2014 01:09

Good Monkey kirjoitti:
Hamon kirjoitti: Ja tuo toverihautahan löytyy läheltä mausoleumia. Sorakäytävän suuntaisesti kulkee kuusirivistö, jonka keskellä seisoo koruton ja punagraniittinen Toverihauta-paasi. Kyseisellä paikallahan suoritettiin tuo huhtikuun lopun joukkoteloitus.

Tätäkään en ole onnistunut paikallistamaan. Sen sijaan olen kyllä löytänyt ABC:n puoleisesta päädystä vankileireillä kuolleiden muistomerkin. (kuten myös samalla suunnalla olevan Rosenlewin pommituksen joukkohaudan, mutta se onkin ihan eri juttu..)

Olisko se hautausmaa korttelis C1 taik siit Maantiäkarulpäi.
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
Käyttäjän avatar
japeri
Galaktinen Vapaajäsen
Galaktinen Vapaajäsen
 
Viestit: 10972
Liittynyt: Su Elo 01, 2010 23:48
Paikkakunta: Kyläsaaren synkät perämettät.

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Hamon päivämäärä Pe Maalis 14, 2014 05:56

Good Monkey kirjoitti:Tätäkään en ole onnistunut paikallistamaan. Sen sijaan olen kyllä löytänyt ABC:n puoleisesta päädystä vankileireillä kuolleiden muistomerkin. (kuten myös samalla suunnalla olevan Rosenlewin pommituksen joukkohaudan, mutta se onkin ihan eri juttu..)

Kuten japerikin tuossa jo kertoili, niin Toverihauta löytyy korttelista C1. Haudan editse kulkee korttelien C1 ja V1 välinen käytävä. https://porievl.fi/hautausmaat/415-kaep ... hautausmaa

ABC:n puoleisessa päädyssä on jatkosodan aikana kuolleiden/tapettujen kommunistien joukkohauta.
Hamon
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 467
Liittynyt: La Touko 02, 2009 11:26

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja rannan asukas päivämäärä Pe Maalis 14, 2014 06:32

japeri kirjoitti:Porilainen kirjoitti 15.6 2008 Lapin kansan sivuilla: Vuoden 1918 Suomessa olleista keskitysleireistä Tammisaaren vankila oli vankien kohtelussa tuhoisin. Siellä kuoli muutaman kesäkuukauden aikana yli 3000 punaiseksi luokiteltua vankia. Vangit kuolivat nälkään, aliravitsemisesta johtuviin tauteihin ja teloituksiin. Joka kolmas vanki menetti henkensä.
Leirissä oli paljon yhtymäkohtia vuoden Puolan Auschwitzin leirin kanssa. Leireillä vankien kohtelu oli samankaltaista, kuolleina heidät haudattiin nimettöminä joukkohautaan. Vasta vuonna 1951 joukkohauta sai muistomerkkinsä ja muitolaatat, joissa on sinne haudattujen ihmisten nimet.

Valkolahtarit syyllistyivät tuolloin saksalaisten avulla raakaan kansanmurhaan lahtarikenraalinsa johdolla. Tämä kansanmurha on vielä kokonaan selvittämättä. Syylliset on kaivettava esiin ja tuomittava vielä jälkikäteen. Murha ei rikoksena vanhene koskaan


Katkeruus asuu ihmisessä pitkään ja sen on todettu siirtyvän geeneissä sukupolvelta toiselle.. En ole aivan varma, olenko tavannut tämän Lapin Kansaan mielipiteensä kirjoittaneen henkilön Meri-Lapissa. Sillä suunnalla asusteli kohtalainen määrä ihmisiä, jotka olivat muuttaneet 1918 tapahtuman jälkeen Porista pois. Tapasin näitä ihmisiä usein 90-luvulla ja vielä 2000 vuosituhannen alkuvuosina heitä oli muutama elossa. Kumma juttu, että osalla näistä ihmisistä ei katkeruutta enää ollut, mutta muutama olisi varmasti lähtenyt edelleen hakemaan oikeutta, jos vain jostain olisi löytynyt elossa oleva vastuuhenkilö valkoisten puolelta. Löytyy silti edelleen 1918 ajan tapahtumissa kuolleiden ja kärsineiden omaisia, jotka peräävät oikeutta ja rangaistuksia vastuussa silloin olleille. Suomen laki ei kuitenkaan anna mahdollisuutta kaivaa hautoja auki ja viedä vainajia raastupaan, eikä myöskään tuomitse rikollisiksi tuomittujen jälkeläisiä ja sukulaisia. Yksi tapahtuma, mikä ehkä kuroi näitä arkoja haavoja umpeen tehokkaasti, oli aseellinen maaottelu 1939-1945 vuosina Neuvostoliittoa vastaan. Tähän taksvärkkiin osallistuvat vanhat riitapukarit rintarinnan. Joitakin jäi toki, vanhoista kaunoista johtuen, keräilemään käpyjä metsiin.
Viimeksi muokannut rannan asukas päivämäärä Pe Maalis 14, 2014 06:37, muokattu yhteensä 1 kerran
RA
Käyttäjän avatar
rannan asukas
Special Galaktinen Kunniajäsen
Special Galaktinen Kunniajäsen
 
Viestit: 5343
Liittynyt: To Kesä 16, 2005 06:57
Paikkakunta: Porin rannikko

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja kiinnostunu1 päivämäärä Ke Maalis 19, 2014 22:17

tämä Rainio oli kansanedustaja ja sosialisti, telotuksesta en ole löytänyt mitään kirjallisuutta. tämä löytyi #-o http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/he ... nro=911318


Good Monkey kirjoitti:Tämä onkin mielenkiintoinen aihe. Tässä ketjussa jo mainitun Lyseon joukkosurman lisäksi toinen tunnettu tapaus on Raatihuoneella tapahtunut toimittaja Jussi Rainion murha. Hänen hautansa on Käppärän hautausmaalla, mutta en ole sitä valitettavasti löytänyt. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Rainio (kuva Antti Suominen)

Mielenkiintoiseksi asia muuttuu, kun katsoo Suomen sotasurmat projektista Porissa kuolleita. Silloisen Porin alueella ei käyty taisteluja, mutta kuitenkin Pori + Porin maalaiskunta on merkitty kuolinpaikaksi yhteensä 79 henkilölle. Tuosta kun vähennetään Lyseon ammutut + Rainio, niin jäljelle jää 67. Heistä 7 on valkoisia, yhden osapuoleksi on merkitty tuntematon ja punaisia näin ollen 59.

Punaiset vetätytyivät Porista 12.-13. huhtikuuta ja siinä yhteydessä ovat ilmeisesti surmanneet konepajanjohtaja A. Sundqvistin, konttoristi A.K. Sundqvistin ja sahanhoitaja A. Lindholmin. Heidän kuolinpäivänsä on 13.4. ja kuolinsyy "murhattu" (mielenkiintoinen juttu, että tapetut valkoiset on "murhattuja", mutta punaisista ei samaa termiä käytetä). Päivää aikaisemmin on tapettu Niilo Toivonen, jonka ammatti on niinkin erikoinen kuin "tuulimoottoripumppujen asentaja". Näiden neljän lisäksi jo 10.3. on murhattu konttoristi S. Grandell.

Punaiset lähti kaupungista kimpsuineen ja kampsuineen kohti itää, mukana oli yleensä myös perhe. Nämä pakolaiset päätyivät sitten suurimmaksi osaksi paria viikkoa myöhemmin Hämeenlinnan ja Lahden välille saksalaisten saartorenkaaseen ja sieltä kuuluisalle "Fellmanin pellolle", jota Suomen ensimmäiseksi keskitysleiriksikin on kutsuttu. Poriin jääneistä punaisista teloitettiin 14.4.-16.4. välisenä aikana 10. Tämän lisäksi punaisia ammuttiin satunnaisesti aina toukokuun loppuun asti. Myöhemmin löytyy useita, joiden kuolinsyyksi on merkitty "kuollut vankileiriltä vapauduttuaan". Tämä tarkoittaa jotain leirillä saatua tautia tai aliravitsemuksen heikentämää yleiskuntoa. Vankileireillä puolestaan kuoli sotasurmatiedoston mukaan kaikkiaan 285 porilaista.

Porissa teloitetuista punaisista voisi nostaa esiin muutaman nimen. 15.4. ammuttiin etsivä poliisikonstaapeli K. E. Granström. Tämä on todella harvinaista, että poliisi oli punaisten puolella. Hänestä olisi mielenkiintoista tietää lisää. 20.4. on teloitettu miliisi Uuno Oras. Onko tämä sitten kuulunut johonkin punaisten poliisivoimiin? Vihtori ja Juho Taimi on ammuttu 12.5. Ilmeisesti kyseessä on olleet isä ja poika, koska olivat 26 ja 46 -vuotiaita. Erikoinen nimi on myös 17.9. kuollut vankileiriltä vapautunut kapellimestari Emil Hällström. Taiteilijat ja kulttuuripersoonathan yleensä oli valkoisten puolella.

Porissa toimi myöskin valkoisten ylläpitämä vankileiri. Kysessä oli ns. etappileiri, josta vangit siirrettiin myöhemmin varsinaisille leireille. Tästä ei minulla ole muuta tietoa, kuin Jussi Paavolaisen Vankileirit Suomessa 1918 -kirjasta löytyvä mainita, että Porin leirillä oli n. 700 vankia, joista kuoli kolme. Yhteensähän noita vankileirejä oli etappileirit mukaan lukien reilu 60, joissa kuoli n. 13 000 punaista.

Porissa oli jonkinlainen välikohtaus myös vuotta ennen sisälissotaa helmikuun vallankumouksen yhteydessä. 18.3.1917 on kuollut neljä Venäjän armeijan sotilasta. Jevgeni Karlovitš Kyrenius on komendantti, jonka kuolinsyy on "murhattu". Samana päivänä on kuollut myös Rozenfelt-niminen upseeri, jonka titteli on pataljoonan komentaja ja kuolinsyy itsemurha. Lisäksi löytyy kaksi tuntematonta aliupseeria, joiden kuolinsyy on pelkästään "saanut surmansa". Tämäkin tapauksen taustoista olisi hieno tietää jotakin.

Kuva

tämä R
kiinnostunu1
Käyttäjä
Käyttäjä
 
Viestit: 63
Liittynyt: Ma Tammi 30, 2012 17:25

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Good Monkey päivämäärä Ke Maalis 19, 2014 23:33

kiinnostunu1 kirjoitti:tämä Rainio oli kansanedustaja ja sosialisti, telotuksesta en ole löytänyt mitään kirjallisuutta. tämä löytyi #-o http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/he ... nro=911318

Rainion sisko oli myöskin Porissa vaikuttanut kansanedustaja Aino Forsten, joka sisällissodan jälkeen pakeni Neuvostoliittoon ja koki myöhemmin Stalinin vainoissa saman kohtalon kuin veljensä. :( http://www.pori.fi/kulttuuri/satakunnanmuseo/verkkonayttelyt/naisiaporissa/vihollinen3.html

Jussi Rainiosta on sen verran tietoa, että hänet ammuttiin Raatihuoneen kellarissa. tuohon aikaan se oli käsittääkseni putkana.
Käyttäjän avatar
Good Monkey
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 322
Liittynyt: Ti Loka 05, 2010 15:45

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Good Monkey päivämäärä Ke Maalis 19, 2014 23:37


Tuossa Naisia Porissa verkkonäyttelyssä on aika hämmästyttäviä juttuja näin 2000-luvun näkökulmasta, mm. 12-vuotiaasta prostituoidusta. :|

Että ei ne menneet ajat aina niin hyviä olleet kuin muistellaan. :?
Käyttäjän avatar
Good Monkey
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 322
Liittynyt: Ti Loka 05, 2010 15:45

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja japeri päivämäärä To Maalis 20, 2014 13:25

Mikä o määritelmä Rostituutti? Määole joutunu pikkurahal myymää itteeni koko ikäni. Minnuu o ruaskittu joka tyämaas, eikä arvostettu milläälail sejälkee ko tyäakti o lopahtanu, vaik muu natsuuna mukan suaritettii kiäli ruskeen NS, perseenualentaa. Määole näil ritteereil rostitutka!
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
Käyttäjän avatar
japeri
Galaktinen Vapaajäsen
Galaktinen Vapaajäsen
 
Viestit: 10972
Liittynyt: Su Elo 01, 2010 23:48
Paikkakunta: Kyläsaaren synkät perämettät.

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Hamon päivämäärä To Maalis 20, 2014 14:56

Good Monkey kirjoitti:Jussi Rainiosta on sen verran tietoa, että hänet ammuttiin Raatihuoneen kellarissa. tuohon aikaan se oli käsittääkseni putkana.

Punaisen vallan aikana porilaisia suojeluskuntalaisia tai niiksi epäiltyjä pidettiin vangittuna Raatihuoneen kellarissa. Tiedossani ei ole, missä määrin siellä pidettiin vangittuja punaisia Porin valtauksen jälkeen.
Hamon
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 467
Liittynyt: La Touko 02, 2009 11:26

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Good Monkey päivämäärä To Maalis 20, 2014 15:15

japeri kirjoitti:Mikä o määritelmä Rostituutti? Määole joutunu pikkurahal myymää itteeni koko ikäni. Minnuu o ruaskittu joka tyämaas, eikä arvostettu milläälail sejälkee ko tyäakti o lopahtanu, vaik muu natsuuna mukan suaritettii kiäli ruskeen NS, perseenualentaa. Määole näil ritteereil rostitutka!

äläs nyt tee Japeri pilaa vakavasta asiasta [-X

Hamon kirjoitti:
Good Monkey kirjoitti:Jussi Rainiosta on sen verran tietoa, että hänet ammuttiin Raatihuoneen kellarissa. tuohon aikaan se oli käsittääkseni putkana.

Punaisen vallan aikana porilaisia suojeluskuntalaisia tai niiksi epäiltyjä pidettiin vangittuna Raatihuoneen kellarissa. Tiedossani ei ole, missä määrin siellä pidettiin vangittuja punaisia Porin valtauksen jälkeen.

Mun nähdäkseni Raatihuoneen kellari oli poliisiputka ennen isolinnankadun aseman valmistumista, joten kai sitä käytettiin kun tarvetta oli.
Käyttäjän avatar
Good Monkey
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 322
Liittynyt: Ti Loka 05, 2010 15:45

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja japeri päivämäärä To Maalis 20, 2014 17:27

Eise mittää pillaa ol. Mää ole ollu ain pikkuse huikentelevaine ja myytävän, vaikkei ennää kellekkää kelpaakkaa. :(
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
Käyttäjän avatar
japeri
Galaktinen Vapaajäsen
Galaktinen Vapaajäsen
 
Viestit: 10972
Liittynyt: Su Elo 01, 2010 23:48
Paikkakunta: Kyläsaaren synkät perämettät.

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja kiinnostunu1 päivämäärä To Maalis 20, 2014 21:15

Totta raatihuoneella oli putka enen isollinankadun putka tiloja. tuo oli mielenkiintonen tieto et ammuttiin siellä, mistäköhän lähteistä tätä tietoa oot löytänyt, onkohan siellä telotettu muitakin punasia, eikös siellä ole ravintola tätä nykyä ? :roll: olipas surullinen juttu 12v prostitoituna.. :( ja kai sellasia elukoitakin on löytynyt mitkä ovat vielä lapsi raukkaa käyttäneet :( :(
kiinnostunu1
Käyttäjä
Käyttäjä
 
Viestit: 63
Liittynyt: Ma Tammi 30, 2012 17:25

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja japeri päivämäärä To Maalis 20, 2014 23:39

Tosta osotteest löytyy tiatoo Raatihuanee ampumisest, tosi kualinpäivä heittää päiväl verrattun hautakivvee!

http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kulttuuritoimi/satakunnanmuseo/verkkonayttelyt/6FwNE0Kef/Kahden_valtakunnan_vihollinen.pdf
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
Käyttäjän avatar
japeri
Galaktinen Vapaajäsen
Galaktinen Vapaajäsen
 
Viestit: 10972
Liittynyt: Su Elo 01, 2010 23:48
Paikkakunta: Kyläsaaren synkät perämettät.

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja Good Monkey päivämäärä Pe Maalis 21, 2014 00:17

kiinnostunu1 kirjoitti:Totta raatihuoneella oli putka enen isollinankadun putka tiloja. tuo oli mielenkiintonen tieto et ammuttiin siellä, mistäköhän lähteistä tätä tietoa oot löytänyt, onkohan siellä telotettu muitakin punasia, eikös siellä ole ravintola tätä nykyä ? :roll:

Juuri tuolta minkä Japeri linkkasi. Ei sielläkään ole kuin lyhyt maininta.

Oisko ravintolan seinässä vielä rekvisiittana joku vanha kalhe tai vastaava, niin mä muistelisin?? :-k
Käyttäjän avatar
Good Monkey
Kantaporukkaa
Kantaporukkaa
 
Viestit: 322
Liittynyt: Ti Loka 05, 2010 15:45

Re: punasia amuttiin vähällä-raumalla

ViestiKirjoittaja japeri päivämäärä Pe Maalis 21, 2014 03:48

Silloko "Oikeus" istu Raastuval, ni mää oli siäl muutama kerra saamas sakkoo autolajelust Luje: Kartsakiarto. Määko en ain tyytyny virkavalla vainoomissee Ammeriikarauroil ajelevvii kuskei kohtaa. Sakot piti pistää oikeure harkintaa ja ain ne siäl putos (Sakkomarkat) taik poistu valla. Nii Raastuva kellaris oli Paskahuussit vaa sillo! Määole käyny suarittamas "Veteheittoo siäl ilosel 1970 luvvuu alul! Kolkko paikka, Ruuvast ei tiatookaa paitti käytetyst ja Rautasaranat, kaltereines oli nuhruses alustas, ainaki sillo.
Alkoholi ei ratkaise ongelmia, mutta eipä kyllä maitokaan.
Käyttäjän avatar
japeri
Galaktinen Vapaajäsen
Galaktinen Vapaajäsen
 
Viestit: 10972
Liittynyt: Su Elo 01, 2010 23:48
Paikkakunta: Kyläsaaren synkät perämettät.

Edellinen

Paluu Porin historia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa